Minulla on kaksi unisiepparia. Toinen on sängyn yläpuolella, toinen seinällä sänkyä vastapäätä. Niiden pitäisi siepata pahat unet itseensä ja haihduttaa ne sitten pois mutta ovat ilmeisesti mokomat siepanneet unet kokonaan!
Tosin parina viime yönä olen nukkunut, vaikkakin unilääkkeen avulla, mutta vain yhdellä pillerillä, mikä on hyväksi, tai ei ainakaan niin pahaksi kuin enempi määrä.
Olen kolmatta vuotta pois työelämästä tämän valvomiseni takia ja nyt sairaslomaani jatkettiin taas puolellatoista vuodella. Lääkäri suositteli määräaikaisen eläkkeen (kuntotustuki nimeltään) sijasta kokonaan eläkkeelle siirtymistä mutta työeläkelaitoksessa olivat toista mieltä ja jatkoivat kuntoutustukea vuodeksi eteenpäin. Olin jo ehtinyt valmistautua mahdolliseen eläkkeelle siirtymiseen mutta ehkäpä näin on parempi. En vielä osaa sanoa. Unettomuuteni on jatkunut jo vuosikausia joten on vain luonnollista että se on tuonut mukanaan muitakin vaivoja ja ongelmia, jokaisella alueella. Ehkä pahin ongelma on sosiaalisten kontaktien radikaali väheneminen. Niin ja luovuuden tyssääminen. Olen syönyt niin laajan arsenaalin erilaisia lääkkeitä sairaslomani aikana että kuka tahansa menettäisi jo pelkästään lääkityksestä johtuen kykynsä luovaan tai kehittävään ajatteluun. Tai ylipäätään minkäänlaiseen ajatteluun! Psykoosilääkkeiden täyttämät aivot toimivat ihan omalla tavallaan. Tällä hetkellä syön VAIN unilääkkeitä- ja alkaa heti vaikuttamaan: Syntyy tekstiä!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti